1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Etelärannikon Tassutiimi ry ja kotipaikka Kirkkonummi. Yhdistyksen nimen epävirallinen lyhenne on Ertti.
2. Yhdistyksen tarkoitus, toiminnan laatu ja toiminnan tukeminen
Etelärannikon Tassutiimi on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja edistää koiraharrastusta ja koiraurheilua. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään koiraharrastukseen ja -urheiluun liittyvää nuorisotoimintaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää koulutus-, kilpailu-, koe-, näyttely- ja kurssitilaisuuksia sekä luentoja ja neuvontaa.
Toimintansa yhdistys rahoittaa pääasiallisesti jäsenmaksuilla ja järjestämillään kursseilla ja tilaisuuksilla. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi lisäksi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa tai vuokrata toimintansa kannalta tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, rahankeräyksiä ja myyjäisiä sekä tehdä sponsorisopimuksia. Yhdistys voi harjoittaa toimintansa rahoittamiseksi pienimuotoisten jäsentuotteiden – korttien, paitojen yms. myyntiä.
3. Yhdistyksen jäsenyys muissa yhdistyksissä
Yhdistys on jäsenenä toimintansa kannalta tarvittavissa yhdistyksissä, kuten Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry, kennelpiirissä sekä muissa tarvittavissa yhdistyksissä.
Yhdistyksen jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää hallituksen kokous.
Yhdistys sitoutuu noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä yhdistys on.
4. Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi hakea sellainen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja joka haluaa olla yhdistyksen toiminnassa mukana ja noudattaa eläinten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä.
Yhdistyksen toiminnassa edellytetään kunnioittavaa ja asiallista käytöstä kaikkia kohtaan – mukaan lukien koirat, yhdistyksen jäsenet, harrastajat, yhteistyökumppanit sekä muut yhdistykseen liittyvät tahot. Jäsenet sitoutuvat käyttämään positiivisia menetelmiä koirien koulutuksessa.
Yhdistyksen toiminnan tärkeä kulmakivi on koirien ja ohjaajien turvallisuus ja hyvinvointi.
Yhdistyksen hallitus päättää jäsenhakemusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Yhdistykseen varsinaiseksi, aktiivi-, nuoriso-, tai perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä alle 18-vuotias henkilö. Jäsenyys muutetaan varsinaiseksi jäsenyydeksi, aktiivijäsenyydeksi tai perhejäsenyydeksi sinä vuonna, kun henkilö täyttää 18 vuotta.
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu samassa taloudessa yhdistyksen varsinaisen jäsenen tai aktiivijäsenen kanssa.
Varsinaiset jäsenet, nuoriso- ja perhejäsenet sekä kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Perustajajäseneksi on merkitty henkilö, jonka nimi on kirjattu yhdistyksen perustamiskirjaan.
Kunniajäseneksi voidaan nimetä hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa äänestyksellä henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
Aktiivijäsenyyteen liittyy talkoovelvoite. Varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä ja nuorisojäsenellä ei ole talkoovelvoitetta. Varsinainen jäsen voi talkoilla ja muuttaa täten jäsenyyden talkoovelvoitteen täytyttyä aktiivijäseneksi ja aktiivijäsen voidaan siirtää varsinaiseksi jäseneksi, mikäli talkoovelvoite ei ole täyttynyt.
Perustaja- ja kunniajäsenellä on samat valintamahdollisuudet kuin muilla jäsenillä: hän voi olla joko
● varsinainen jäsen, jolloin hänellä ei ole talkoovelvoitetta ja hän saa varsinaisen jäsenen edut, tai
● aktiivijäsen, jolloin hänellä on talkoovelvoite ja hän saa aktiivijäsenen edut.
Kunniajäsenyys ja perustajajäsenyys ovat kunnianimikkeitä, jotka myönnetään varsinaisen jäsenyyden tai aktiivijäsenyyden lisäksi ja ne vapauttavat vuotuisesta jäsenmaksusta.
Kunnia- ja perustajajäsen -tyyppejä ei lasketa mukaan jäsenmäärään, sillä kyseiset jäsenet näkyvät jäsenrekisterissä joko varsinaisina jäseninä tai aktiivijäseninä.
5. Jäsenen eroaminen tai erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksun maksamatta yli kuukauden ajaksi muistutuksesta huolimatta.
Mikäli jäsen (ml kaikki eri jäsenyystyypit) toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä vastaan taikka hyvien tapojen vastaisesti, tai jos jäsen menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti on vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, on yhdistyksen kokouksella oikeus erottaa jäsen. Erottamiseen vaaditaan 3/4 kokouksessa annetuista äänistä. Erotettavalle jäsenelle tulee tarjota tilaisuus kuulemiseen ennen erottamispäätöksen tekemistä ja jäsenellä on oikeus pitää puheenvuoro yhdistyksen kokouksessa ennen päätöksen tekemistä.
6. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous yhdistyksen hallituksen esityksestä. Liittyessään jäseneksi yhdistykseen varsinaiset jäsenet maksavat liittymismaksun. Nuoriso- ja perhejäsen voi muuttaa jäsenyytensä tyyppiä maksamalla liittymismaksun. Perhejäseneltä ja nuorisojäseneltä peritään vuotuisena jäsenmaksuna puolet varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Henkilö, joka on nimetty kunniajäseneksi tai perustajajäseksi on vapautettu vuosittaisesta jäsenmaksusta.
7. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja 3-6 varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä.
Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja muu hallitus varajäsenineen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajana voi sama henkilö toimia korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Hallituksen jäsenet voivat jatkaa hallituksessa yli kaksi vuotta, mikäli syyskokouksessa tulevat uudelleen valituksi. Varajäsenen toimikausi alkaa siitä, kun hänet on valittu varajäseneksi yhdistyksen kokouksessa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen jäsen muutetaan aina välittömästi aktiivijäseneksi, mikäli tämä on varsinainen jäsen nimityksen hetkellä.
Mikäli hallituksen varsinainen jäsen eroaa, erotetaan tai muuten estyy hoitamasta tehtäväänsä kesken toimikauden, hänen tilalleen otetaan tarvittaessa hallituksen varajäsen ilman yhdistyksen kokouksen päätöstä. Siirtyminen edellyttää, että yhdistyksen hallitus hyväksyy siirtymisen kokouksessaan. Mahdollisesti valitut varajäsenet ovat yleisvarajäseniä ja heidät kutsutaan hallituksen varsinaisen jäsenen tilalle siinä järjestyksessä, kuin heidät on valittu yhdistyksen kokouksessa. Varajäsen osallistuu hallituksen kokouksiin vasta tullessaan varsinaiseksi hallituksen jäseneksi.
8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi kuitenkin tarvittaessa valtuuttaa rahastonhoitajan tai puheenjohtajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.
9. Tilikausi, toimikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi sekä hallituksen ja toimihenkilöiden toimikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.
10. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen syys- tai kevätkokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Jäsenten lisäksi yhdistyksen kokouksen puheenjohtajalla, hallituksen jäsenillä ja toiminnantarkastajalla on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella 15-vuotta täyttäneellä jäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni. Lisäksi äänioikeutettu jäsen voi erillisellä valtakirjalla edustaa yhtä (1) muuta yhdistyksen jäsentä.
Jäsenellä on oikeus valtuuttaa toinen jäsen edustamaan itseään yhdistyksen kokouksessa.
Valtakirjat on toimitettava hallituksen määräämällä tavalla yhdistyksen hallitukselle etukäteen.
11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kokouskutsut lähetetään jäsenille sähköpostitse jäsentietoihin tallennettuun sähköpostiosoitteeseen.
12. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle. Puheenjohtajan on vaihduttava kahden perättäisen vuoden jälkeen.
7. valitaan seuraavalle tilikaudelle yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyskokouksessa, jotka pidetään vähintään kolmenkymmenen (30) vuorokauden välein. Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
14. Muuten noudatettakoon, mitä yhdistyslaissa säädetään.
